tag:blogger.com,1999:blog-5099865368625217648.post6950831162102084839..comments2023-12-02T14:12:12.487+02:00Comments on Doron kakku: Todellisuus blogin takana...Dorohttp://www.blogger.com/profile/00890704643162853842noreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-5099865368625217648.post-87093841489454774362015-12-04T17:43:01.811+02:002015-12-04T17:43:01.811+02:00Toi ois kyllä oivallista, että leipois muiden juhl...Toi ois kyllä oivallista, että leipois muiden juhliin. Mä olen harrastanut sisarusten lapsien kutsuille leipomista, mutta nykyään tuntuu, että viikonloppuisin ei enää ole aikaa. Ja jos aikaa on, menee se kyllä muuhun ku leipomiseen.<br /><br />Mulla on myös toinen pahe. Mä olen aivan överikriittiinen itselleni. Jos leipomus ei justiinsa natsaa ulkoasun suhteen, en kehtaa sitä vieraille viedä. Stressiä siis pukkaa. Ei meikästä kyllä ammattileipuriksi ois ikänä:)Dorohttps://www.blogger.com/profile/00890704643162853842noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5099865368625217648.post-43010240454568237442015-12-04T17:40:12.273+02:002015-12-04T17:40:12.273+02:00Pakastin on kyllä leipurin pelastus. Mulla vaan tu...Pakastin on kyllä leipurin pelastus. Mulla vaan tuppaa käymään niin, että sulatusoperaation yhteydessä sieltä löytyy aina aika epämääräisiä nyssäköitä, joissa jos jonkinmoista leipomusta.Dorohttps://www.blogger.com/profile/00890704643162853842noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5099865368625217648.post-67246086039605672592015-12-01T11:12:44.514+02:002015-12-01T11:12:44.514+02:00Niin ja pitihän mun kirjottaa siitä, että mulla on...Niin ja pitihän mun kirjottaa siitä, että mulla on onni, kun mulla on iso perhe ja suku. Saan leipoa kyllä vaikka kuinka paljon! Mulla on 3 siskoa ja yksi veli ja heillä on lapsia yhteensä 6. Vanhemmilleni saan leipoa niin paljon kuin jaksan ja kaikkien sisarusten lapsien juhliinkin teen aina jotain. Siihen sitten omat lapset ja mies vielä. Miehenkin vanhemmille leivon joskus jos on isompia juhlia ollut. Että ihan kieltäytymäänkin joskus joutuu, kun on niin paljon kysyntää leipomuksille ;D Niin ja omista juhlista aina joku lähtee jonkun purkin kanssa! Aina laitan herkkuja mukaan jos tuntuu, että paljon jää. Ainakin isälle laitan jos en kellekään muulle :DTaruhttps://www.blogger.com/profile/15072281134592879751noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5099865368625217648.post-4991343888208689212015-12-01T11:05:34.853+02:002015-12-01T11:05:34.853+02:00Mullakin on alkanut tulemaan sellaisia ihan tyhmiä...Mullakin on alkanut tulemaan sellaisia ihan tyhmiä mokia jotka johtuu ihan vaan kiireestä ja keskittymisen horjumisesta pienten lasten kanssa. Ja nykyään tulee tehtyä montaa asiaa yhtä aikaa niin sekin vaikuttaa, kun ei vaan kerkeä vahtimaan kunnolla jokaista pellillistä tms. Meillä ainakin tuo 1½-vuotias aiheuttaa kaikenlaista kiirettä äidille. Nytkin viikonloppuna tein pullaa ja ruokaa yhtäaikaa ja minun kohta 4v tytär leipoi nätisti pullaa pöydällä. Miehen piti vahtia 1½-vuotiasta joka kiipesi kokoajan keittiön pöydälle sotkemaan toisen leipomista. Ja muutenkin onnistui keksimään kaikki pahuudet juuri sillä hetkellä. Mieskään ei mukamas pysynyt pienen perässä... Tälläiset tilanteet on mulla pahimpia, silloin sattuu ja tapahtuu! ;D Kohta silti tämäkin helpottaa, kun pienemmälle tulee ikää, sitten voidaan leipoa kaikki yhdessä ja toivottavasti rauhassa ilman (suurempia) sotkuja :) Tästä sun jutusta innostuneena laitoin omaankin blogiin viikonlopun äksönit... Taruhttps://www.blogger.com/profile/15072281134592879751noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5099865368625217648.post-3977845153251332052015-11-30T13:37:25.575+02:002015-11-30T13:37:25.575+02:00Minäkin teen yleensä pienet määrät leivonnaisia. 1...Minäkin teen yleensä pienet määrät leivonnaisia. 18 cm ja 20 cm kakkuvuoka on paljon kovemmassa käytössä kuin 24 cm vuoka (sitä suurempi ei uunin mahtuisikaan) Ja pakastin on myös hyvä apuväline leivonnaisten säilyttämiseen. Sieltä on kiva ottaa aina pala tai kaksi kakkua ja jos tulee yllärivieraita, niin on aina jotakin, mitä tarjota. :)Jack Bauerhttps://www.blogger.com/profile/03597504536043782862noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5099865368625217648.post-72053554777499351522015-11-29T20:13:43.819+02:002015-11-29T20:13:43.819+02:00Hirveää sanoa, mutta ihanaa kun muutkin mokaa ja k...Hirveää sanoa, mutta ihanaa kun muutkin mokaa ja kunnolla;)Dorohttps://www.blogger.com/profile/00890704643162853842noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5099865368625217648.post-5282872192811561762015-11-29T20:12:16.476+02:002015-11-29T20:12:16.476+02:00Meillä jäi synttärijuhlista läjä herkkuja. Vien ne...Meillä jäi synttärijuhlista läjä herkkuja. Vien ne työpaikalle ja päiväkotiin. Onneksi on porukkaa, jolle viedä. Sulla on kyllä harmillinen tilanne, kun töihin ei voi viedä. Ammatin haittapuoli;)<br /><br />Varmaankin painimme ihan eri sarjassa tuon mokailun suhteen. Välillä tuntuu, että mokailen ihan tyhmissä jutuissa. Sellaisissa, joiden tulisi olla päivän selviä. Kun kiirellä tekee mokatkin ovat turhia ja ennenkaikkea turhauttavia.<br /><br />Kiitos vastauksestasi. Oli kivaa ja huojentavaa lukea, että ammattilaisetkin painivat samojen ongelmien kanssa;)<br />Dorohttps://www.blogger.com/profile/00890704643162853842noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5099865368625217648.post-5444174475245964652015-11-29T20:09:50.060+02:002015-11-29T20:09:50.060+02:00Voi Doro, tuttua, niin tuttua :D Pieleen menee tää...Voi Doro, tuttua, niin tuttua :D Pieleen menee täälläkin välillä ja kunnolla. Onneksi olen pikkuhiljaa oppinut nauramaan vastoinkäymisille, mutta kyllähän se tosiaan harmittaa kun kalliit raaka-aineet ja suunniteltu postaus menee pipariksi... Ja ei nuo keksit minusta niin rumia ole :) Pienet Herkkusuut - Maijuhttps://www.blogger.com/profile/15459194746323275511noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5099865368625217648.post-3205609183633267672015-11-29T15:42:43.106+02:002015-11-29T15:42:43.106+02:00Tiedän mistä puhut ja olen ihan samaa mieltä!
Koit...Tiedän mistä puhut ja olen ihan samaa mieltä!<br />Koitan tehdä itsekin aina mahdollisimman pieniä annoksia, jotta syötävää ei jäisi oman vatsan harteille hirveästi. Minulla ei ole apujoukkoja kovin paljoa herkkuja syömässä ja työpaikallekaan ei oikein voi viedä, kun olen ammatiltani leipuri-kondiittori. :D Sieltä löytyy herkkuja jo valmiiksi liikaakin.<br />Koitan itse tasapainotella kirjoittamalla väliin muutakin kuin reseptipostauksia. Sunkin blogissasi olen tykännyt kovasti myös kaikista behind the scenes-postauksista ja muista. :)<br /><br />Tuo tuotteiden epäonnistuminen on kyllä lannistavaa! On inhottavaa jos menee raaka-aineita hukkaan ja harmittaa myös se, että hommat pitää sitten tehdä uudestaan joku toinen päivä. Mulle niitä tulee lähinnä silloin, kun koitan hienosäätää jotain tuotteen ominaisuutta tai sitten tehdä vaikka erityisruokavalioleivonnaisia. Olen itse painiskellyt viimeksi sokerittomien marenkien kanssa ja se turhauttaa, kun ei vaan meinaa pelittää.<br />Mulla painaa kaiken päälle vielä ammatti niskassa. Eihän ammattileipurit mokaile! :D Toki sellaisia kokemattomuudesta johtuvia virheitä ei enää juurikaan tule tehtyä. Mokat liittyy eniten siihen, ettei resepti toimi ihan niin kuin piti tai että jää dataamaan koneelle, kun viimeinen piparipelti paistuu uunissa köh.. kypsäksi. :)<br /><br />Mutta hyviä pointteja. On hyvä välillä vähän availla kulisseja ja kertoa, ettei hommat ole aina ihan niin hehkeästi kuin mitä siloitellut ruokakuvat antavat ymmärtää. :)Paha Kakkuhttps://www.blogger.com/profile/12276906740176225371noreply@blogger.com