Reseptejä Uuteenvuoteen!

Alkajaisiksi oikein mahtavaa uutta vuotta 2015 teille kaikille. Kokosin muutamia herkullisia ja lukijoiden suosimia reseptejäni, jotka toimivat vaikka Uudenvuoden juhlapöydässä. Reseptit löydät napsauttamalla kuvia.

Nautinnollista ja parempaa vuotta 2015!
-Doro-

Joulun mehevä viikunakakku!

Jouluun kuuluu ehdottomasti kuivakakku. Kokeilin tätä viikunakakkua kampaamoreissuni päätteeksi. Sain nimittäin hiusvärien vaikuttaessa maistaa kampaajani anopin valmistamaa viikunakakkua ja se oli täydellistä. Makuelämyksen saattelemana minun oli siis pakko päästä kokeilemaan samaista kakkua myös itse.

Googlailin reseptejä ja yhdistelin niitä hieman. Lopputulemana syntyi mehevä, kostea ja todella hyvä "kuivakakku". Pieni pikantti lisä tässä kakussa ovat viikunansiemenet, jotka narskuvat hampaissa mukavasti.

Doro toivottelee nyt teille kaikille rauhaisaa ja toivottavasti myös valkeaa joulua. Ennen Uutta vuotta yritän tehdä postauksen kuvien kuvankäsittelystä, joka on ainakin minulle ehdoton pakko.

halauksia!

-Doro-

Joulun mehevä viikunakakku:

135 g kuivattuja viikunoita

2/3 dl vettä

85g voita

1 dl sokeria

2 pientä munaa tai yksi suuren suuri

2.4 dl vehnäjauhoja

1 rkl piparkakkumaustetta

1 tl soodaa

½ dl piimää

voita vuoan voiteluun

jauhoja vuoan jauhottamiseen


Poista viikunoista kovat kannat ja pilko viikunat pienemmiksi paloiksi. Keitä viikunat vedessä pehmeiksi. Soseuta sauvasekoittimella ja anna jäähtyä.

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet. Sekoita rasvavaahtoon kuivat aineet, jäähtynyt viikunasose ja piimä.

Valuta taikina kunnostettuun (voideltu ja jauhotettu) vuokaan (n.1 l) ja tasoita pinta lusikalla. Vedä lusikalla syvennys taikinan keskelle, jotta kakku kohoaa tasaisesti. Paista 175 asteessa noin 35 min. tai kunnes kakku on tikulla kokeiltaessa kypsä.

Helppoakin helpompi ruokalahja: inkivääri-aprikoosicanttucinit!

Rakastan ruokalahjoja ja tykkään antaa niitä itsekin. Olen jo useamman vuoden ajan ratkaissut monet lahjaongelmat kääräisemällä pakettiin jouluherkkuja. Tänä vuonna päätin tehdä lahjaksi jotakin todella helppoa, mutta samalla supermaukasta. Idean nappasin suoraan ystävältäni, joka lahjoi minut viime vuonna näillä ihanilla inkivääri-aprikoosicantuccineilla (resepti alunperin Kotivinkin).

Cantuccinit ovat siitä mahtavia, että voit muunnella niistä juuri sellaisia, jotka maistuvat sinun suuhusi parhaiten. Pääasia, että pidät määrät samoina. Esimerkiksi voit vaihtaa manteleiden tilalle pistaasipähkinöitä taikka korvata aprikoosit jollakin muulla kuivahedelmällä. Inkivääri ja appelsiinin kuoriraastekaan eivät ole pakollisia. Osan jauhoista voit myös vaihtaa kaakaojauhoon, jolloin saat suklaisia cantuccineja.

Hyvää loppuviikkoa!
-Doro-

Inkivääri-aprikoosicantuccinit (n.35kpl):

3.5 dl vehnäjauhoja

0.5 tl leivinjauhetta

1.75 dl sokeria

100g kuorittuja manteleita

100g kuivattuja aprikooseja

1 appelsiinin kuoriraaste

1rkl raastettua tuoretta inkivääriä

2 munaa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää mantelit ja pieneksi pilkotut aprikoosit. Lisää appelsiinin kuoriraaste ja inkivääriraaste. Sekoita. Lisää lopuksi kaksi munaa ja sekoita taikina tasaiseksi.

Jaa taikina kahteen osaan ja nosta taikinapalat leivinpaperin päälle pellille ja leivo kahdeksi puolipyöreäksi tangoksi (noin 20 x 5 cm). Paista tankoja 175 asteessa noin 30 minuuttia.

Ota leivonnaiset uunista, anna hetken jäähtyä ja leikkaa terävällä veitsellä vinottain noin reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi. Siirrä palat leikkauspinnat ylöspäin pellille ja paista vielä uunissa 5-10 minuuttia, kunnes ne ovat rapeita.

Behind the scenes: suolapähkinä-nougat -pikkuleivät!

Suolapähkinä-nougat -pikkuleivät sain valmistettua auringon jo laskettua. Eli minulla ei ollut käytössä luonnovaloa kuvaustilanteessa. Päätin kokeilla kirkasvalolamppua, jota kommenttiosuudessa on ainakin joku maininnut käyttävänsä kuvien valaistuksessa. Kirkasvalolampun valo on todella kirkas. Kirkkautta himmensin hieman vaalealla, valoa läpäisevällä reflalla.

Kameran valkotasapainon pistin automaatille ja otin muutaman koeotoksen. Samantein totesin, ettei ainakaan automaatti osaa valita oikeaa valkotasapainoa.

Jatkoin kuitenkin kuvien ottamista ja päätin, että hoidan valkotasapainon sitten kuvien käsittelyvaiheessa. Jotta valkotasapainon muuttaminen olisi kaikkinensa mahdollista, täytyy kuvien olla raw-muodossa. Kannattaa tarkistaa siis oma kamera ja se missä muodossa se kuvat ottaa. Moni saattaa tietämättää ottaa jpeg-kuvia, jolloin valkotasapainon säätämiseen on vähemmän välineitä.

Kuvasin keksit kuluneen uunipellin päällä. Taustaksi laitoin toisen samanlaisen. Pikkuleivät ovat mielestäni aika haasteellisia kuvattavia. Ne ei itsessään ole mitään kauniita. Jotta kuvasta saisi mielenkiintoisen, lisäsin sekaan nauhan ja hieman suolapähkinöitä.

-Doro-

Suolapähkinä-nougat -pikkuleivät!

Töissä alkaa kiire painamaan päälle juuri ennen joululomaa. Lisäksi joulupukin hommat ja muut valmistelut ovat vieneet ajan leipomispuuhilta. Varsinkin nyt kun asutamme uutta kotia, on sitä myös ihana valmistaa jouluun.

Aikaisemmista postauksistani on käynyt ilmi, että rakastan suolaisen ja makean syntistä liittoa. Jälleen nämä kumpikin perusmakua näyttelevät pääosaa näissä herkullisissa pikkuleivissä. Suolasta edustaa ah, niin epäterveelliset suolapähkinät. Makean osansa antaa pikkuleivät itsessään, mutta myös Maraboun tosimakea nougat.

Niin hyvää, että on pakko ottaa lisää.

-Doro-

 Suolapähkinä-nougat -pikkuleivät (n.25 kpl)

110 g pehmeää voita

1.25 dl sokeria

1.25 dl fariinisokeria

1 tl vaniljasokeria

1 muna

2 dl vehnäjauhoja

0.5 tl leivinjauhetta

0.5 tl ruokasoodaa

2 dl kaurahiutaleita

1dl suolapähkinöitä

4 kpl Maraboun nougat-patukoita

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna voimakkaasti vatkaten. Sekoita kuivat aineet. Lisää ne taikinaan vähitellen. Vältä liikaa vaivaamista, jottei taikinaan muodostu sitkoa. Lisää lopuksi suolapähkinät ja pieneksi pilkotut nougat. Pyörittele taikinasta palleroita ja laita pellille leivinpaperin päälle. Jätä riittävästi tilaa palleroiden väliin. Paista 180 asteessa uunin keskitasolla noin 10 min. tai kunnes pikkuleivät ovat saaneet hieman väriä. Varo paistamasta liikaa. Tällöin pikkuleivistä tulee kauttaaltaan kuivia. Onnistunein paistotulos on, kun pikkuleivät ovat päältä rapeita ja sisältä pehmeitä.

Behind the scenes: helppo suklaakakku!

Helpon suklaakakun kuvasin luonnonvalossa, jota oli tarjolla suhteellisen paljon. Otin kuvat aika lailla puolen päivän jälkeen, jolloin koko olohuoneemme tulvi valossa. Siirsin sohvapöydän ikkunan viereen (ikkuna kuvassa vasemmalla) ja asetin pöydälle yhden valkoisen hyllytason. Tapetti sai toimia taustana. Se kun on harmaa, jossa suikertelee pientä vaaleaa kuviota. Varsinaisista blogikuvista ei erota tapetin kuviointia, vaan tausta näyttää tasaisen harmaalta (katso alla).

Vaikka valoa oli paljon, meinasi silti kakun oikeaan reunaan muodostua vahvoja tummia varjoja. Niitä vaalensin vaalealla heijastavalla kankaalla (myös valkoinen paperi toimii).

Kuvien rajaukset tein siten, ettei sohvapöytää näy kuvasta. Itse kuvanottovaiheessa räpsin kuvia aika rennosti, enkä ollut kovin tarkka rajauksista. Kuvankäsittelyvaiheessa kuitenkin rajasin kuvat uudelleen.


Seuraavassa postauksessa luvassa pikkuleipiä, joissa maistuu makea ja suolainen.

Hyvää viikon alkua!
-Doro-

Helppo suklaakakku!

Joskus tulee hetkiä, että haluaa leipoa, muttei jaksa tehdä mitään kovin monimutkaista. Tämä suklaakakku toimii oivallisesti sellaisessa tilanteessa. Itse kakun ainekset vain sekoitetaan, eikä kuorrutukseenkaan mene kovin kauaa. Silti lopputuloksena on  mehevä, täyteläinen ja makea suklaaherkku. Voiko leipominen enää helpompaa olla?

Näiden kuvien behind the scenes -otokset ovat tuloillaan varmaankin ensi viikolla. Loppuviikko nimittäin menee meikällä aika kiireisissä merkeissä.

Viikonloppuja!

-Doro-

Helppo suklaakakku (20 cm):

suklaakakku:

85g erittäin pehmeää voita (ei kuitenkaan sulaa)

1.4 dl piimää
2.35 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

0.5tl leivinjauhetta

1tl soodaa

¼ tl suolaa

1dl kaakaojauhetta (makeuttamaton)

2 munaa

suklaakuorrutus:

250g voita huoneenlämpöisenä

4.5dl tomusokeria

1tl vaniljasokeria

200g tummaa suklaata

suklaakakku:

Sekoita pehmeä voi tasaiseksi massaksi. Lisää piimä ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi. Lisää munat yksi kerrallaan jokaisen lisäyksen välissä voimakkaasti sekoittaen. Voit sekoittaa taikinan esim. puukauhalla.

Kaada taikina voideltuihin ja jauhotettuihin vuokiin. Itse käytin kahta 20cm:n vuokaa, joista toiseen kaadoin 2/3 taikinasta ja toiseen 1/3 taikinasta.  Paista 180 asteessa noin 25-35 min. riippuen kakun koosta. Tarkkaile siis kakkuja koko paiston ajan. Ota kakut pois, kun puutikku jää taikinattomaksi kakkujen kypsyyttä kokeiltaessa. Anna jäähtyä.

suklaakuorrutus ja kakun kokoaminen:

Sulata suklaa vesihauteessa. Jätä jäähtymään. Vaahdota voi, tomu- ja vaniljasokeri erittäin kuohkeaksi ja vaaleaksi vaahdoksi. Lisää jäähtynyt, mutta ei kuitenkaan jähmettynyt suklaa voivaahdon joukkoon. Vatkaa tasaiseksi kuorrutteeksi.

Leikkaa toinen, paksumpi suklaakakku kahtia. Levitä kuorrutetta ensimmäiselle kakkupohjalle. Nosta toinen kakkupohja päälle. Levitä myös sille kuorrutetta. Lisää viimeinen eli kolmas kakkupohja koko komeuden päälle ja levitä loppu kuorrute kakun päälle ja reunoille vapaasti palettiveitsellä. Koristele esim. suklaahipuin.

Kakku säilyy jääkaapissa. Ota se kuitenkin reilu 30 minuuttia ennen tarjoamista huoneenlämpöön.

Behind the scenes...(tiramisukuppikakut)

Tervehdys taas. Isänpäivän kuppikakut sain kuin sainkin blogiini ennen isänpäivää. Nyt jälleen vuorossa kuvien behind the scenes -osio.

Lauantai, jolloin kuppikakut kuvasin oli aika pilvinen päivä. Valoisa pilvinen sää on mielestäni paras kuvauksen kannalta. Tällöin valo ei ole liian kirkasta ja "kovaa", vaan pehmeämpää ja näin soveltuvampaa ruokakuvaukseen. Meidän uuden kodin keittiössä on se mahtava puoli, että ikkunoita on kahdella seinällä ja jopa pilvisellä säällä täällä on aika valoisaa. Päätin siis ottaa kuvat suoraan ikkunan edessä. Yleensä asetan leivonnaiset siten, että valo tulee sivusta. Tällä kertaa päätin kuitenkin ottaa kuvia, joissa valo tulee kuvan takaa. Tällöin kuvan fiiliksestä tulee ehkä hieman utuisempi.

Aluksi otin kuvia suoraan ikkunan edessä. Totesin kuitenkin aika pian, että valo oli pilvisestä säästä huolimatta liian voimakasta/kovaa ja näin ollen varjot korostuivat kuppikakuissani. Niinpä asetin suuren, pyöreän, valkoisen valoa heijastavan apuvälineeni ikkunan eteen. Näin valo pääsi läpi, mutta se oli huomattavasti aikaisempaa pehmeämpää.

Varjoja oli edelleen liikaa kuppikakkujeni edessä. Tarvitsin siis lisää valoa heijastavia pintoja kuppikakkujen vastakkaiselle puolelle (varjopuolelle). Kuvissa vasemmalla on Ikean laatikon lähes kiiltävä valkoinen kansi. Toisella puolella puolestaan pitelin valkoista suurta kirjekuorta. Näin varjot pienenivät huomattavasti.

Koska koivuinen työtaso keittiössäni ei ollut sitä mitä halusin kuvaani, repäisin palasen leivinpaperia kuppikakkujen alle. Leivinpaperi onkin oiva apu sekä stailauksessa että kuvauksessa.

Otin suurimman osan kuvista makrolinssillä. F-arvon eli kameran aukon säädin mahdollisimman suureksi (siis mahd. pieni f-arvo). Näin sain kuvaan haluamani epäselvän taustan. Mikäli et omista makrolinssiä ja haluat taustan epäselväksi, tulee sinun pelata etäisyyksillä. Eli taustakangas ym. tulee asettaa kuvattavaan kohteeseen suhteutettuna kauemmaksi kuin jos ottaisit kuvan makrolinssillä. Myös kuvattavien tuotteiden välillä pitää olla enemmän tilaa. Lisäksi kameran aukon pitää olla aika suuri eli f-arvon 4-5 -luokkaa. Ole tällöin kuitenkin tarkkana tarkennuksissa, jotta kuvistasi tulee mahdollisimman tarkkoja.

Eipä sitten tällä kertaa muuta. Toivottavasti näistä oli taas jollekin jotakin iloa.
-Doro-

Isälle tiramisu-kuppikakkuja!

Isänpäivän kunniaksi, jota me vietimme jo tänään lauantaina, leivoin herkullisia Tiramisu –kuppikakkuja.  Nämä herkut täydensivät brunssipöytää, jonka olimme kattaneet mieheni lisäksi myös ukille ja vaarille. Nämä kuppikakut ovat aikuiseen makuun. Kuohkean keveät kakkuset nimittäin maustetaan Marsala-kahvisiirapilla. Ohje on alun perin Martha Stewartilta. Muokkasin reseptiä hieman, lähinnä vähensin sokerin määrää. Jenkkileivonnaisissa sitä on nimittäin monesti yli oman sietokykyni.

Vielä ihanaa isänpäivää kaikille isille!

-Doro-

ps. myös näiden kuppikakkujen kuvaamisesta tulossa behind the scenes –postaus. Olkaahan kuulolla.

Tiramisu –kuppikakut (n. 15 kpl):

kakkuset:

3 dl vehnäjauhoja

¾ tl leivinjauhetta

½ tl suolaa

0.6 dl maitoa

1 vaniljatanko halkaistuna ja siemenet kaavittuna

60g voita

3 munaa

3 keltuaista

2.3 dl sokeria

Marsala-kahvisiirappi:

0.5 dl vahvaa kahvia

¼ dl Marsala-viiniä

0.4 dl sokeria

Mascarpone-kermakuorrutus:

2 dl vispikermaa

250g mascarpone-juustoa

0.8 dl tomusokeria

lisäksi suklaarouhetta ja kaakaojauhetta koristeluun

kakkuset:

Sekoita kuivat aineet keskenään. Mittaa maito kattilaan. Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet veitsellä. Lisää sekä siemenet että halkaistu vaniljatanko maidon joukkoon. Lämmitä maito kiehuvaksi. Lisää kuutioitu voi ja anna voin sulaa maitoon. Siivilöi voi-maitoseos ja jätä jäähtymään.

Rikot munat ja keltuaiset lämpöä kestävään kulhoon. Lisää sokeri. Kuumenna muna-sokeriseosta vesihauteessa koko ajan käsin vatkaten, kunnes seos on 65-asteista (tuntuu käteen kuumalta). Ota kulho pois vesihauteesta ja jatka vatkaamista koneella niin kauan kunnes seos on erittäin kuohkeaa vaahtoa. Kitchen aidin kovimmalla teholla tähän menee noin 7 min.

Lisää kuivia aineita vuorotellen voi-maitoseoksen kanssa muna-sokerivaahtoon jokaisen lisäyksen jälkeen varovasti sekoittaen, jottei taikina lössähtäisi. Asettele paperiset vuoat muffinipellille ja kaada taikinaa vuokiin noin 2/3. Paista kakkusia 170 asteessa noin 20 min. tai kunnes ne ovat kauniin ruskeita ja tikulla kokeiltaessa kypsiä.

Marsala-kahvisiirappi:

Sekoita siirapin aineet keskenään. Sekoita niin kauan kunnes sokeri on kokonaan liuennut kahvi-Marsalaseokseen.

Mascarpone-kermakuorrutus:

Sekoita Mascarpone-juusto ja tomusokeri notkeaksi seokseksi. Mittaa toiseen kulhoon kerma ja vatkaa se löysäksi vaahdoksi. Lisää notkea Mascarpone ja vatkaa se sekaisin kerman kanssa. Varo ylivatkaamista.

kuppikakkujen kokoaminen ja koristelu:

Pistele kuppikakkuihin grillitikulla noin kolme reikää kuhunkin. Valele Marsala-kahvisiirappia kunkin kakun päälle muutama teelusikallinen. Pursota valitsemaasi tyllaa käyttäen ruusukkeet kakkujen päälle. Laita kuppikakut lepäämään ja maustumaan jääkaappiin yöksi tai ainakin muutamaksi tunniksi.  Koristele kuppikakut juuri ennen tarjoilua suklaarouheella ja kaakaojauheella.

Behind the scenes...vol.2

Vuorossa toinen behind the scenes -postaus. Viime viikolla leivoin haamu -kuppikakkuja Halloweenin kunniaksi. Leipomispuuhat kuten myös kuvaaminen tapahtuivat mökillä järkyttävässä kaaoksessa ja sekasorrossa. Kuvausvaiheeseen päästyäni oli ulkona jo pilkkopimeää, joten luonnonvaloa ei ollut mahdollisuutta käyttää. Niinpä päätin ensimmäistä kertaa kokeilla hehkulamppua valona. Tiesin, että valkotasapainon merkitys korostuisi, jotta kuvista tulisi edes jotenkin siedettäviä. Laitoin kamerassani valkotasapainoasetuksen (WB) automaatille ja toivoin parasta.

Yllättävän hyviä kuvia kamera otti automaattiasetuksella. Kuvien sävy oli ok. Tietokoneelle kuvat saatuani, päätin kuitenkin vielä hieman säätää kuvien valkotasapainoa kuvankäsittelyohjelmalla. Itse käytän light roomia ja senkin käyttö on meikälle vielä hieman haastavaa. Onneksi serkkuni mies on luvannut auttaa minua tämänkin asian kanssa.  

Yleensä pyrin ottamaan mahdollisimman hyviä kuvia, jotta kuvien käsittelyyn ei menisi juurikaan aikaa. Sitä kun on niin rajallisesti.  Yleensä aina joudun kuitenkin säätämään valkotasapainoa johonkin suuntaan. Vaikka kamerassa voi valita valkotasapainon kuvausolosuhteen mukaan, niin harvoin kamera kuitenkaan pystyy riittävän hyvään lopputulokseen.  Näissäkin haamu -kuppikakuissa jouduin vähentämään kuvien keltaisuutta. Vaikka olinkin kotikoneella tyytyväinen kuviin, näyttävät kuvat edelleen liian keltaisilta vanhempieni koneella. Tähän on syynä tietokoneiden näyttöjen erilaiset asetukset. Oman koneeni näytön olen pyrkinyt kalibroimaan käsisäädöin mahdollisimman hyväksi. Jotta täydelliseen lopputulokseen pääsisi, tulisi näyttö kalibroida erillisen kalibrointilaitteen avulla.

Kuten näistä behind the scenes -kuvista näkee, on valona minulla käytössä ainoastaan hehkulamppu. Asetin valon kuppikakkuihin nähden niiden sivulle. Jotta varjot eivät olisi liian voimakkaita eikä valo liian kovaa, asetin valoa läpäisevän pyöreän "kuvausapurini" lampun eteen. Luulen, että valkoisella leivin- tai silkkipaperilla pääsee samaan lopputulokseen. Vähensin varjoja entisestään kuvissa näkyvällä kirjekuorella. Valkoinen kirjekuori/paperi ym. valoa vasten heijastaa valoa kuppikakkujen varjopuolelle. Mitään telinettä minulla ei ollut kirjekuoren pitämiseen. Pidin kirjekuorta kädellä samalla kun kuvasin. Helpommalla pääset, jos taitat valkoisen A4/A3 -paperin keskeltä kahtia ja asettelet sen seisomaan valon suunnan kannalta parhaaseen mahdolliseen kohtaan. 

Jälleen kameran asetuksissa aukko (F) oli objeektivini pienemmillä mahdollisella asetuksella eli F2.8, toisin sanoen aukko oli mahdollisimman suurena. Näin siis kuvan syvätarkkuus heikkenee ja sain kuviini halutun epätarkan taustan. Epätarkka tausta mahdollistaa myös "huonon" taustan käytön. Näissä kuvissa minulla oli taustalla pyykkiteline, johon olin kiinnittänyt ryppyisen päiväpeiton.

Tämä tällä kertaa. Kurkistus kuvan ulkopuolelle luvassa taas ensi viikolla, mikäli vain ehdin isänpäiväleipomuksia leipomaan viikonloppuna.

Hyvää loppuviikkoa! Niin ja kommentoikaa ihmeessä jos jokin jäi askarruttamaan. Vastaan jos vain osaan.

-Doro-