Helppo suklaakakku!

Joskus tulee hetkiä, että haluaa leipoa, muttei jaksa tehdä mitään kovin monimutkaista. Tämä suklaakakku toimii oivallisesti sellaisessa tilanteessa. Itse kakun ainekset vain sekoitetaan, eikä kuorrutukseenkaan mene kovin kauaa. Silti lopputuloksena on  mehevä, täyteläinen ja makea suklaaherkku. Voiko leipominen enää helpompaa olla?

Näiden kuvien behind the scenes -otokset ovat tuloillaan varmaankin ensi viikolla. Loppuviikko nimittäin menee meikällä aika kiireisissä merkeissä.

Viikonloppuja!

-Doro-

Helppo suklaakakku (20 cm):

suklaakakku:

85g erittäin pehmeää voita (ei kuitenkaan sulaa)

1.4 dl piimää
2.35 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

0.5tl leivinjauhetta

1tl soodaa

¼ tl suolaa

1dl kaakaojauhetta (makeuttamaton)

2 munaa

suklaakuorrutus:

250g voita huoneenlämpöisenä

4.5dl tomusokeria

1tl vaniljasokeria

200g tummaa suklaata

suklaakakku:

Sekoita pehmeä voi tasaiseksi massaksi. Lisää piimä ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi. Lisää munat yksi kerrallaan jokaisen lisäyksen välissä voimakkaasti sekoittaen. Voit sekoittaa taikinan esim. puukauhalla.

Kaada taikina voideltuihin ja jauhotettuihin vuokiin. Itse käytin kahta 20cm:n vuokaa, joista toiseen kaadoin 2/3 taikinasta ja toiseen 1/3 taikinasta.  Paista 180 asteessa noin 25-35 min. riippuen kakun koosta. Tarkkaile siis kakkuja koko paiston ajan. Ota kakut pois, kun puutikku jää taikinattomaksi kakkujen kypsyyttä kokeiltaessa. Anna jäähtyä.

suklaakuorrutus ja kakun kokoaminen:

Sulata suklaa vesihauteessa. Jätä jäähtymään. Vaahdota voi, tomu- ja vaniljasokeri erittäin kuohkeaksi ja vaaleaksi vaahdoksi. Lisää jäähtynyt, mutta ei kuitenkaan jähmettynyt suklaa voivaahdon joukkoon. Vatkaa tasaiseksi kuorrutteeksi.

Leikkaa toinen, paksumpi suklaakakku kahtia. Levitä kuorrutetta ensimmäiselle kakkupohjalle. Nosta toinen kakkupohja päälle. Levitä myös sille kuorrutetta. Lisää viimeinen eli kolmas kakkupohja koko komeuden päälle ja levitä loppu kuorrute kakun päälle ja reunoille vapaasti palettiveitsellä. Koristele esim. suklaahipuin.

Kakku säilyy jääkaapissa. Ota se kuitenkin reilu 30 minuuttia ennen tarjoamista huoneenlämpöön.

Behind the scenes...(tiramisukuppikakut)

Tervehdys taas. Isänpäivän kuppikakut sain kuin sainkin blogiini ennen isänpäivää. Nyt jälleen vuorossa kuvien behind the scenes -osio.

Lauantai, jolloin kuppikakut kuvasin oli aika pilvinen päivä. Valoisa pilvinen sää on mielestäni paras kuvauksen kannalta. Tällöin valo ei ole liian kirkasta ja "kovaa", vaan pehmeämpää ja näin soveltuvampaa ruokakuvaukseen. Meidän uuden kodin keittiössä on se mahtava puoli, että ikkunoita on kahdella seinällä ja jopa pilvisellä säällä täällä on aika valoisaa. Päätin siis ottaa kuvat suoraan ikkunan edessä. Yleensä asetan leivonnaiset siten, että valo tulee sivusta. Tällä kertaa päätin kuitenkin ottaa kuvia, joissa valo tulee kuvan takaa. Tällöin kuvan fiiliksestä tulee ehkä hieman utuisempi.

Aluksi otin kuvia suoraan ikkunan edessä. Totesin kuitenkin aika pian, että valo oli pilvisestä säästä huolimatta liian voimakasta/kovaa ja näin ollen varjot korostuivat kuppikakuissani. Niinpä asetin suuren, pyöreän, valkoisen valoa heijastavan apuvälineeni ikkunan eteen. Näin valo pääsi läpi, mutta se oli huomattavasti aikaisempaa pehmeämpää.

Varjoja oli edelleen liikaa kuppikakkujeni edessä. Tarvitsin siis lisää valoa heijastavia pintoja kuppikakkujen vastakkaiselle puolelle (varjopuolelle). Kuvissa vasemmalla on Ikean laatikon lähes kiiltävä valkoinen kansi. Toisella puolella puolestaan pitelin valkoista suurta kirjekuorta. Näin varjot pienenivät huomattavasti.

Koska koivuinen työtaso keittiössäni ei ollut sitä mitä halusin kuvaani, repäisin palasen leivinpaperia kuppikakkujen alle. Leivinpaperi onkin oiva apu sekä stailauksessa että kuvauksessa.

Otin suurimman osan kuvista makrolinssillä. F-arvon eli kameran aukon säädin mahdollisimman suureksi (siis mahd. pieni f-arvo). Näin sain kuvaan haluamani epäselvän taustan. Mikäli et omista makrolinssiä ja haluat taustan epäselväksi, tulee sinun pelata etäisyyksillä. Eli taustakangas ym. tulee asettaa kuvattavaan kohteeseen suhteutettuna kauemmaksi kuin jos ottaisit kuvan makrolinssillä. Myös kuvattavien tuotteiden välillä pitää olla enemmän tilaa. Lisäksi kameran aukon pitää olla aika suuri eli f-arvon 4-5 -luokkaa. Ole tällöin kuitenkin tarkkana tarkennuksissa, jotta kuvistasi tulee mahdollisimman tarkkoja.

Eipä sitten tällä kertaa muuta. Toivottavasti näistä oli taas jollekin jotakin iloa.
-Doro-

Isälle tiramisu-kuppikakkuja!

Isänpäivän kunniaksi, jota me vietimme jo tänään lauantaina, leivoin herkullisia Tiramisu –kuppikakkuja.  Nämä herkut täydensivät brunssipöytää, jonka olimme kattaneet mieheni lisäksi myös ukille ja vaarille. Nämä kuppikakut ovat aikuiseen makuun. Kuohkean keveät kakkuset nimittäin maustetaan Marsala-kahvisiirapilla. Ohje on alun perin Martha Stewartilta. Muokkasin reseptiä hieman, lähinnä vähensin sokerin määrää. Jenkkileivonnaisissa sitä on nimittäin monesti yli oman sietokykyni.

Vielä ihanaa isänpäivää kaikille isille!

-Doro-

ps. myös näiden kuppikakkujen kuvaamisesta tulossa behind the scenes –postaus. Olkaahan kuulolla.

Tiramisu –kuppikakut (n. 15 kpl):

kakkuset:

3 dl vehnäjauhoja

¾ tl leivinjauhetta

½ tl suolaa

0.6 dl maitoa

1 vaniljatanko halkaistuna ja siemenet kaavittuna

60g voita

3 munaa

3 keltuaista

2.3 dl sokeria

Marsala-kahvisiirappi:

0.5 dl vahvaa kahvia

¼ dl Marsala-viiniä

0.4 dl sokeria

Mascarpone-kermakuorrutus:

2 dl vispikermaa

250g mascarpone-juustoa

0.8 dl tomusokeria

lisäksi suklaarouhetta ja kaakaojauhetta koristeluun

kakkuset:

Sekoita kuivat aineet keskenään. Mittaa maito kattilaan. Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet veitsellä. Lisää sekä siemenet että halkaistu vaniljatanko maidon joukkoon. Lämmitä maito kiehuvaksi. Lisää kuutioitu voi ja anna voin sulaa maitoon. Siivilöi voi-maitoseos ja jätä jäähtymään.

Rikot munat ja keltuaiset lämpöä kestävään kulhoon. Lisää sokeri. Kuumenna muna-sokeriseosta vesihauteessa koko ajan käsin vatkaten, kunnes seos on 65-asteista (tuntuu käteen kuumalta). Ota kulho pois vesihauteesta ja jatka vatkaamista koneella niin kauan kunnes seos on erittäin kuohkeaa vaahtoa. Kitchen aidin kovimmalla teholla tähän menee noin 7 min.

Lisää kuivia aineita vuorotellen voi-maitoseoksen kanssa muna-sokerivaahtoon jokaisen lisäyksen jälkeen varovasti sekoittaen, jottei taikina lössähtäisi. Asettele paperiset vuoat muffinipellille ja kaada taikinaa vuokiin noin 2/3. Paista kakkusia 170 asteessa noin 20 min. tai kunnes ne ovat kauniin ruskeita ja tikulla kokeiltaessa kypsiä.

Marsala-kahvisiirappi:

Sekoita siirapin aineet keskenään. Sekoita niin kauan kunnes sokeri on kokonaan liuennut kahvi-Marsalaseokseen.

Mascarpone-kermakuorrutus:

Sekoita Mascarpone-juusto ja tomusokeri notkeaksi seokseksi. Mittaa toiseen kulhoon kerma ja vatkaa se löysäksi vaahdoksi. Lisää notkea Mascarpone ja vatkaa se sekaisin kerman kanssa. Varo ylivatkaamista.

kuppikakkujen kokoaminen ja koristelu:

Pistele kuppikakkuihin grillitikulla noin kolme reikää kuhunkin. Valele Marsala-kahvisiirappia kunkin kakun päälle muutama teelusikallinen. Pursota valitsemaasi tyllaa käyttäen ruusukkeet kakkujen päälle. Laita kuppikakut lepäämään ja maustumaan jääkaappiin yöksi tai ainakin muutamaksi tunniksi.  Koristele kuppikakut juuri ennen tarjoilua suklaarouheella ja kaakaojauheella.

Behind the scenes...vol.2

Vuorossa toinen behind the scenes -postaus. Viime viikolla leivoin haamu -kuppikakkuja Halloweenin kunniaksi. Leipomispuuhat kuten myös kuvaaminen tapahtuivat mökillä järkyttävässä kaaoksessa ja sekasorrossa. Kuvausvaiheeseen päästyäni oli ulkona jo pilkkopimeää, joten luonnonvaloa ei ollut mahdollisuutta käyttää. Niinpä päätin ensimmäistä kertaa kokeilla hehkulamppua valona. Tiesin, että valkotasapainon merkitys korostuisi, jotta kuvista tulisi edes jotenkin siedettäviä. Laitoin kamerassani valkotasapainoasetuksen (WB) automaatille ja toivoin parasta.

Yllättävän hyviä kuvia kamera otti automaattiasetuksella. Kuvien sävy oli ok. Tietokoneelle kuvat saatuani, päätin kuitenkin vielä hieman säätää kuvien valkotasapainoa kuvankäsittelyohjelmalla. Itse käytän light roomia ja senkin käyttö on meikälle vielä hieman haastavaa. Onneksi serkkuni mies on luvannut auttaa minua tämänkin asian kanssa.  

Yleensä pyrin ottamaan mahdollisimman hyviä kuvia, jotta kuvien käsittelyyn ei menisi juurikaan aikaa. Sitä kun on niin rajallisesti.  Yleensä aina joudun kuitenkin säätämään valkotasapainoa johonkin suuntaan. Vaikka kamerassa voi valita valkotasapainon kuvausolosuhteen mukaan, niin harvoin kamera kuitenkaan pystyy riittävän hyvään lopputulokseen.  Näissäkin haamu -kuppikakuissa jouduin vähentämään kuvien keltaisuutta. Vaikka olinkin kotikoneella tyytyväinen kuviin, näyttävät kuvat edelleen liian keltaisilta vanhempieni koneella. Tähän on syynä tietokoneiden näyttöjen erilaiset asetukset. Oman koneeni näytön olen pyrkinyt kalibroimaan käsisäädöin mahdollisimman hyväksi. Jotta täydelliseen lopputulokseen pääsisi, tulisi näyttö kalibroida erillisen kalibrointilaitteen avulla.

Kuten näistä behind the scenes -kuvista näkee, on valona minulla käytössä ainoastaan hehkulamppu. Asetin valon kuppikakkuihin nähden niiden sivulle. Jotta varjot eivät olisi liian voimakkaita eikä valo liian kovaa, asetin valoa läpäisevän pyöreän "kuvausapurini" lampun eteen. Luulen, että valkoisella leivin- tai silkkipaperilla pääsee samaan lopputulokseen. Vähensin varjoja entisestään kuvissa näkyvällä kirjekuorella. Valkoinen kirjekuori/paperi ym. valoa vasten heijastaa valoa kuppikakkujen varjopuolelle. Mitään telinettä minulla ei ollut kirjekuoren pitämiseen. Pidin kirjekuorta kädellä samalla kun kuvasin. Helpommalla pääset, jos taitat valkoisen A4/A3 -paperin keskeltä kahtia ja asettelet sen seisomaan valon suunnan kannalta parhaaseen mahdolliseen kohtaan. 

Jälleen kameran asetuksissa aukko (F) oli objeektivini pienemmillä mahdollisella asetuksella eli F2.8, toisin sanoen aukko oli mahdollisimman suurena. Näin siis kuvan syvätarkkuus heikkenee ja sain kuviini halutun epätarkan taustan. Epätarkka tausta mahdollistaa myös "huonon" taustan käytön. Näissä kuvissa minulla oli taustalla pyykkiteline, johon olin kiinnittänyt ryppyisen päiväpeiton.

Tämä tällä kertaa. Kurkistus kuvan ulkopuolelle luvassa taas ensi viikolla, mikäli vain ehdin isänpäiväleipomuksia leipomaan viikonloppuna.

Hyvää loppuviikkoa! Niin ja kommentoikaa ihmeessä jos jokin jäi askarruttamaan. Vastaan jos vain osaan.

-Doro-